Tämän viikon aikana olen siivoillut viimeisiäkin vauva-leluja pois. Tyttö touhuaa nukkejen kanssa, laittaa ruokaa keittiössään, piirtelee (myös lakanoihin, lattioihin ja seiniin..), lukee kirjoja ja tekee palapelejä. Välillä se lähtee reppu selässä retkelle koiraa taluttaen.
Imen sienen lailla itseeni kotiäitiajan viimeisiä kuukausia. Takaraivossa on alkanut jo tykyttää tieto siitä, että kesän jälkeen arki tulee muuttumaan. Kunpa sitten syksyllä uuteen arkeenkin saisi saman kiireettömyyden tunteen, vaikka aikataulujen mukaan pitääkin liikkua.

Ikivanhat isosiskonsa vanhat villahousut alkoivat käydä lyhyiksi. Jatkoin lahkeensuita ja vyötäröä resorilla, saattavat mennä vielä ensi talvenakin.

*

I've been cleaning all the baby-toys away this week. We don't have a baby in our family anymore. She plays with her dolls, cooks in her kitchen, likes to draw (also on bed sheets, floor and wall..), reads books and makes puzzles. Sometimes she takes her bag and dog and goes for a trip.
Like a sponge I'm absorbing these last months at home with her. After summer I'm going back to work.

Her sister's old woolly-pants were getting short. I made some extension to the waist and trouserlegs. Might be that she'll be wearing them next winter too.